Miten ideologia kaupallistetaan?

Usein mietin mitenkä kummallisia ilmiöitä huomaakin päivittäin tai aika paljon kausittain.
Kuinka monet ideologiat täysin kaupallistetaan tavaraksi kuluttajien ostettavaksi taikka siten tietyt ylikansalliset yhtiöt poimivat omiin tuotteisiinsa eri ideoloigoita suurineen hintoineen ja voittoineen ja tekeekö vaatekappale kuluttajasta ideologian kannattajan todellisen?

Ehkä parhaiten muistan ne päivät ,jolloin muotimaailmassa herättiin anarkismi ideologiaan ja ug culturen vaikutteisiin.Niin eiköhän monet vaatekaupat ja merkit painattaneet Punks not dead paitoja ja vastaavaa,niitä siten näkyi anarkistiksi itseään kutsuvilla kaupallisuuden vastustajilla nuorilla teini-ikäisillä päällään. En ole mikään sanomaan,mitä kenenkin pitäisi pitää päällään,enkä tahdokaan ottaa asiaan kantaan,mutta se mitenkä ideologioilla rahastetaan kiehtoo minua syvästi ja se kuinka usein ideologiat ovat suuria vaikuttimia ja osa jotain culturea,kun taas monelle kuluttajalle on sama onko paidassa jamaica vaiko John lennon,sillä merkki takaa aina laadun ajattelu ei yleensä oleellisin asia.Paras näkemäni tuote on silti ehkä Lenin t -paita ,joka oli Andy warholin tyyliin tehty ja sitä myi jokin ``punainenmatto-oven edessä`` liike.Olisi mahtavaa jos Che Guevara olisi kommentoimassa hänen naamansa päätymistä puhelinliittymien myynnin lisäämisen edesauttamiseen.


Mutta olen kiinnostunut ,kuinka täällä länsimaissa africalainen culture ja monet ideologiat ovat takoneet rahaa täällä länsimaissa orjuuttajilla,jotka africaa ovat hallinneet ja orjuuttaneet aikoinaan. Olen pohtinut usein tätä kysymystä ja nyt on aika puida asiaa lisää.Sillä minusta olisi hyvä ,ehkä joskin miettiä ja pohtia mystisiä kysymyksiä.


Ensimmäisenä mieleeni kesäisin varsinkin pistää mieleeni,kuinka paljon rastafarismin kaupallisuuden kukoistuskausi on myyjillä ja liikkeillä,sillä monet huivit löytävät monien ihmisten päähän ja monet torit ovat täynnä suoranaista rojua ,joissa on african värejä.
Itsestäni se näyttäytynee culturen halventamiselta ja toisaalta mietin millaisena ihmiset kokevat ne kuluttajat,jotka ostavat näitä selkeitä uustuotanto kitch kamaa.
Monesti tuntuu,kuin länsimaissa ei ole minkäänlaista käsitystä monistakaan african ideologioista ja uskonnoista tai kaikki toimii siten vain tietoisesti tavoitellen tiettyä imagoa ja taloudellisia voittoja.Kuten Rastafarismia yleisesti katsellaan täällä yhdistettynä kannabiksen käyttöön ja kannabis kuviollisiin huiveihin ja vastaavaan materiaan ja usein monet kuluttajat ostavat näitä korostaakseen omaa suhtautumistaan kannabikseen taikka muista omista henkilökohtaisista syistään.Rastafarismia ei oteta täällä culturena ,eikä uskontona vaan heidän pyhästä sakramentista on tehty hittituote,joka käsittää yleisen ajatuksen monesti sisältävän ainoastaan kannabiksen käytön ja keskittyvän vain ainoastaan siihen.

Kun taas monillakaan kuluttajilla ei ole tietoa tai kuuluvuuttaa kyseisiin ideologoihin tai käsitystä,mahdollisesti länsimainen käsitys pohjautunee oikeuslaitoksemme normeihin ,joka määrittää monia ideologioita ja uskontoja jopa cultureja.
Monilla ihmisillä,jotka tulevat eri cultureista länsimaalliseen maailmaan saavat kokea sen nahoissaan ,kuinka täällä ideologiat,uskonnot ja culturet ovat oiva tie taloudellisten voittojen maksimointiin ja ehkä siltä pohjalta voi pohtia myöskin kuluttajien tietoisuutta ja valintoja.
Monet cultureen sisältyvät rituaalit,sakramentit ja erilaiset tapahtumat on leimattu meillä suomessa laittomiksi ja niihin on yhdistetty paljon ennakkoluuloja,syrjintää ja jopa erilaista rasismia. Mutta niillä myydään paljon,muttei kukaan lopultakaan ole vannoutunut taikka kuulu heihin vain ne satunnaiset ,jotka tulevat juuriltaan juurilleen.


Suomessa vallitsee tasa-arvoisuus ja suvaitsevaisuus.
Olemme hyvin noteerattu ulkomaailmassa sivistyneenä yhteiskuntana,mutta kuinka arvostamme muita cultureja ja mitä onkaan oma culturemme?
Voisivato vannoutuneet isänmaalliset kansalaiset hyväksyä joskin muualla maailmassa noterattaisiin meidän culturea hyvinkin voimaakkaksi ja tehden laittomaksi joitakin asioita
riistäen oikeuden omaan cultureen,joka taas on etnisen alkuperän mukaan katsomista rasismia.
Kun suuri kohu nousee siitä jos jokin EU:n korkea virkamies moittii Suomen ruokaculturea hyvinkin kummaksi ja köyhäksi,vaikka hänellä on siihen täysi oikeus ja sananvapaus.
Se aiheuttaneet paljon keskustelua ravitsemussuositus lautakunnissa ja valtioinpäämiehet miettivät ,kuinka tuollaisia lausuntoja on sanottu meidän ruokaculturesta.
Tottahan se on,sillä maalaispoikais culturehan on täällä vallinnut ja leivinuuneissa on tehty laatikkosafkoja,johon meidän ruokaculture melko paljolti maalaiscultureen pohjautuu.
Kysymyshän on siitä minkä kokee minkinlaisena ja mihin kaikki pohjautuu.
Täällä tyypillisesti ei kritiikkiä lainkaan kestetä ,eikä sen esittämistä pidetä hyvänä eleenä olettaisin näin.


Tai jos ilmatilassamme on jokin lentokone etenkin jos se on itänaapurustostamme ,siitä alkaa hurja keskustelu ,joka kumpuaa vanhoista historian kaunoista ja agressiotunteita monilla herättää,vaikka emme tule samaan aikaan kyseenalaistamaan omaa suhtautumista muihin cultureihin tai yleistä suhtautumista valtion puolelta.``Mielummin pitää siis kiinni omastaan ja uskoa vakaasti omaan culturensa ainoaan oikeaan totuuteen ja olla muita cultureja kohtaan hyvinkin epäilevä`` ajatus siis on hyvinki elävä ja näkyy jokapäiväisessä elämässä.
Suomi meidän pikku pohjolamme tänne asti metsien keskelle eristäytynyt kansa maatalojen pöydissä safkaavat laatikkoruokiaan-todellista.

Ihmisellä ei ole omaan cultureensa oikeutta kaikkialla,sillä on puolensa molemmat.
Mikä nähdään toisaalla valoisana on toisaalla hyvinin pimeää.
Mutta voisimme mennä itseemme myöskin,sillä onko toisien culturien halventaminen ja myynnin tukeminen todellista.

mystistä.