Istanbulista syksyisia tunnelmia(:

Turkissa hiukan aistittavissa syksyä ja Istanbulissa olin ystäväni Karenin kanssa lomailemassa.
Nääskin ramadamin jälkeen lomaa täällä ja nyt yliopistot aukeilleet ja vastaavaa.
Mutta kumminkin Istanbulissa puuhittiin monissa paikoissa ja perus historiallisia paikkoja käytiin tsekkailemassa.Taksim ja auringoiset kadut.
Hintataso suht eurooppalainen tietyissa paikoissa,mutta paastiin ilmaiseksi moniin paikkoihin Inanin ystavia duunissa eri paikoissa joten saasti hiukan budjetteja.
Mutta Bosborin laivamatka oli kaunista ja kukaan ei vilkuttanut kreikan laivastolle todellakaan.
Kreikan ja Turkin poliittiset suhteet nakyy arkielamassa.
Turkkilaiset peilaavat paljon historiaa jalkapalloon.Hyvin vakivaltaista kayttaytymista jalkapallo saa aikaan.

Mutta cultureen sopeutuminen on onnistunut onneksi ja toiminut.Turkissa ihmisten sosiaalinen elämä on ihan eri luokkaa kuin suomessa.Asiat on yhteisia ongelmat on yhteisia.Turkkilaiset eivat yleensa ottaen stressaa elamasta paljoakaan.Epaterveelliset elämäntavat ja hyvin huoleton suhtautuminen elämään usein,mutta liikenteessa hulluus ja agressiivisuus näkyy.
Näin joitakin naisia talousongelmien kanssa huutamassa pankin rappusilla ja se oli jokseenkin selkeätä.Köyhiä ihmisiä näkee toisinaan ja kodittomia,mutta lähinnä jännittävintä on nähdä miten erilaisissa taloissa ihmiset asuvat.Hyvin erilaisissa ja vilpoisissa veikkaisin.Mutta hyvin tunnelmallisissa. Kun olimme moskeijassa tunsin hiukan naisen aseman erilaisuuden mieheen verrattuna,sillä miehille on hurjasti tilaa rukoilla miespuolista maailmaa näkevää jumalaa,kun naisille on pieni nurkkaus huntuineen.Tuntui vahvasti siltä ,että tämä on jotenkin epätodellista.Ei voi mennä moskeijan keskelle ja katsella.Se alue on miesvaltaista ja jumala on miespuolista maailmaa tukeva.Naisen kuollessa suru on pienempi suhteessa miehen kuolemaan.
Hämmentävää ajattelua välillä tuntuu hyvin agressiiviselta sisimmässäni,mutta käytännön elämässä en ole törmännyt ongelmiin ,joka itseäni koskisi sillä tavalla.Olemme erilaisessa asemassa paikallisiin naisiin verrattuna.

Kadut ovat likaisia usein ja kierrätys ei toimi sillä tasolla mitä olen nähnyt.
Mutta vertailen väkisinkin suomea ja turkkia sillä niistä kokemusta nyt molemmista.
Mutta keskimääräisesti ihmiset takuulla onnellisimpia täällä kuin suomessa.
Ja hyvin avoimia ja perhekeskeisiä.

Huomenna alkaa päiväkodissa duunit ja odotan innolla.
Sillä turkkilaiset lapset ovat hyvin hurjia ja villejä useinkin.
Erilaiset käytännöt turkkilaisessa päiväkodissa arvomaailmaltaankin.
Lapset ovat etusijalla ja suuremmin ei ole rajoitteita.Kun suomessa on taa tarkka suunnitelma kasvatuksesta ja toiminnasta.Lapset ovat täällä pääpointti ,eikä kasvatussuunnitelmat.
Hyvin äänekäs päiväkoti ja hurjat lapset.
Mutta hyvin iloisilta vaikuttivat lastentarhaopettajat joiden kanssa tulen työskentelemään ja päiväkodin johtaja.Kieli ei ole ongelma itselleni vaikka se rajoittaa,sillä haluan oppia lisää enkä nää sitä ongelmana.Enkä tahdo ongelmia puuhia,mutten voi muuksi muuttua.
Kaiken ajallaan,toisilla hurja stressi kommunikaatiosta,mutta sille ei voi mitään.

Tykkaan olla taalla ja elaa turkissa elamaa.
Monet asiat takuulla muuttavat ajattelumaailmaani ja persoonaani arvelen niin.
Mutta uskon olevan parhain hetkeni elämässäni elää unelmaani.
Itaturkkiin mennään ensi viikolla 5päiväksi arrival training meeting with others volunteers.
Tykkään puuhia kaikenlaista ja nähdä itäturkkia !
Siitä lukenut paljon.Turkissa kontroloidaan paljon asioita,kuten henkilöllisyyttä kysellään kadulla,sananvapautta kontroloidaan,ei ole todelakaan hyvää pitää sosialistisia symboleita messissä näkyvillä ja vastaavaa.

Mutta nyt katoilen ja palailen kuvien kanssa myöhemmin(:
ja postia voi laitella:)