Sateinen sunnuntai aamupäivä maailman onnellisin päivä.

Heräsin mahtavaan olotilaan ja näin unta rastaisteni kadonneisuudesta.
Mietin pitkään,että onko minulla uusi tukkainen vai onko rastaiseni oikeasti vielä päässäni.
Hyvä niin että ovat,sillä oisin muuten aika suruisa varmasti jos jokin ne olisi leikkannut pois.
Onneksi ne olivat tallella,siksi aamuinen kuvainen tässä:










Eilen oli Greenpeacen ydinjäte kiertueen päätepiste täällä itäisessä suomessa junttilassa.
Siten olin itsekin mukana siellä keskustelemassa ihmisten kanssa ja keräilemässä vetoomuksia ilmastolainsaamiseksi ja niitä kansanedustajistoon lähetellään.




Erittäin tärkeä asia,sillä tämä suunta mitä suomi on pitänyt jo kauan uusiutuviin energiamuotoihin ajatellen on erittäin pelottavaa.Sillä uusia ydinvoimaloita on suunnitteilla koko ajan ,kun muualla taas vähennetään ydinvoimaloita toiminnasta pois.Olemme jäljessä paljon,toivon ettei käy niin että Suomesta tulee ydinjätteen kaatopaikka minne loppusijoitukseen tulisi mahdollisesti ulkomailtakin ydinjätteitä louhittuna esim kallion sisään.




Kuten olkiluodon rakentamisessa on jatkuvasti ollut suuria ja vakavia puitteita.
Vähän kummastuttaa kyllä tämä suuntaus,mitenkä vaikutetaan ilmastonmuutoksen minimointiin,ei se ole keino lisätä ydinvoimaloita,vaan kestäviä ratkaisuja tarvitaan.
Ydinjäte kuljetukset lisääntyisivät hyvin paljon maateitse,meriteitse ja onnettomuuden riskit on aina olemassa ,kun on ydinvoimaloita.

Tässä on kuvainen siitä määrästä mitä suomen kaikki neljä ydinvoimalaa tuottavat kuukaudessa ydinjätettä ja yksi tulitikkuaskillinen ydinjätettä pilaa koko päijänteen juomakelvottomaksi:

Tulin hurjan onnelliseksi miettiessäni monia asioita.

Tuntuu että ihmisellä menee toisinaan todella kauan tajutakseen mitä kaikkea onkaan itsellä ja elämässään.Useinkaan ei voi tulla sellaiseen olotilaan havaitakseen sellaiset asiat mitä helposti pitää itsestäänselvyytenä,mutta itse huvituin kun ensin juttelin ystäväni kanssa aamuöisellä pitkään ja siten nukahtelinkin puheluisen jälkeen.Siten luulin,että joel soittaa puoli neljän aikoihin provinssin tunnelmista ja tajusinkin vasta jossain vaiheessa,että se olikin toinen tuttavais ihminen,jonka ääni kuulosti joelin ääneltä.Minusta oli mahtavaa aamuyöllä saada puheluja ,kun ystäväiset tahtovat puhua ja kysellä ,kertoa.

Olen iloisa iloitsen monista asioista varsinkin tänään.Myöskin niistä monista mahdollisuuksista ,mitä kukin voi valita ja tehdä.Itse oma elämäntilanteeni muuttunee unelmien toteuttamiseksi ja se on kiehtovaa.

sadepäivän iloja.

Korpilahti 6.6-8.6 EVS mainkisia:

Korpilahti kutsui viikonloppuna maailmalle matkaavia ihmissieluja kokoontumaan ja selvittämään asioita erilaisia käytönnöllisiä.
Arvelin ,että asioita käydään läpi selkeästikin ja ihmisiä samassa tilanteissa kohtaa.
En oikein osannut odottaa suurempaa,mutta olin väärässä kyllä.
Jokseenkin kaikki muodostui aivan uskomattoman ihmeelliseksi tapatumaksi.
Kohtasimme myöskin suomessa puuhailevia vapaaehtoisia eri cultureista.
Äärimmäisen mahtavaa.

Toki Korpilahti toi oman säväyksensä tapahtumiin.Korpilahti sijaitsee nimensäkin mukaisesti korvessa jyväskylän lähettyvillä,mutta mielestäni nimi antaa selkeyttä paikasta.
Vapaaehtoislössimme liikehti yöelämässä hyvinkin sujuvasti paikallisesta kolmesta baarista yksi jäi vielä tuntemattomaksi,mutta huhut kiertivät ,että tälläinen ihmismassa liikkuu.
Hinnat hyppivät samantien ja sai neuvotella hinnoista millä sisään pääsee,ei todellistakaan mutta kyllä! Siinä vaiheessa ei usko enää kuulemaansa jos tyhjinä oleviin paikkoihin,missä on satunnaisia heinähattulaisia tanssimassa paikalliseen tapaan joutuu maksamaan sisään.
Mutta kaikki olikin sen arvoista!
Paikallinen heinähattula jokin vehnänjyvä niminen taikka vastaava paikka osottautui hyvinkin jännäksi,siis jos eksytte jostain kummasta syystä kyseiseen paikkaan niin terveisiä voi ja saa kertoa! Tiedän,ettei varmaan pitänyt kovinkaan minusta se ovensuussa oleva mieshenilö,jolla on valtuudet olla duunissa ja kiskoa ihmisiltä budjetteja omaksi palkakseen päätymään.
Tosinkaan arvostettaaa duunia jos jaksaa olla tuollaisessa mestassa joka viikko duunissa.

Paikkalinen dj tarjonta oli kummallista kummallisinta myöskin,mutta ei voi mennä pelkästään baareilun selittämiseen tämä,totta tosiaan appelsiinimehun hinta kipusi yli 2euron.
Siis ihmiset ovat lähdössä eri maihin vapaaehtoisiksi ja teimme paljon mystisiä rauhoittavia harjoitteita ja pohdiskelimme hyvinkin paljon.
Nukkumiset jäi vähille toisille pitkän yön ja alkoholin siemailut tekivät oman osansa,mutta hyvä tunnelma vallitsi varsinkin lauantai aamuna(:

Jotenkin itselleni jäi käsitys ,että epätoivo elää Korpilahdella.
Myöskin moottoripyöräpojat ajalivat villisti jonossa ja hyvinkin katsoen tätä mystistä kansainvälistä värikästä ihmisryhmittymää.
Ilmeiseen heillepäin hyvinkin vierasta.

Mutta itse kuviin ja tapahtumiin:

Tälläiset kivat huoneet meitä odotteli,kun saavuimme.Siivoilijat olivat puhistelleet ja nähneet vaivaa siivoilussa hyvin iloisaksi tulin siitä.Luulin,etten saa ketään kämppis ihmiseksi huoneeseen,mutta Sara tulikin siten hiukan myöhemmin.Ikkuna näkymä ja täynnä leiviteltyjä kamaisiani pöytä nääskin.

Sara nukkuilee,kun itse kukkuilin jo aikaiseen hyvin vähillä unilla,mutta olotila olikin siltikin yllättävän hyvä.

Legendaarinen paikka paikallinen yöelämän keskus.Joel näkyy mietiskelevän mystisiä juttuja.Mutta tuolla paikassa kyllä oli paljon kaikenlaista kummallista.Joel on oma persoonansa niin!

Joel Puolan matkaaja!

Ulla ja Enni neidit.

Ilmeiseen venyttelen tässä taikka liikehdin johonkin suuntaan.

Kukka ja Ulla.

Hyvä keikkainen sentään(: Sellainen mieshenkilö soitteli kaikenlaista ja uskon tai ainakin toivon,että oli hänen iltansa,sillä kovin kannustimme ja toivoimme hyviä biisisiä.Myöskin tanssivat ihmiset iloisena,tässä näkyy heitä iloisia(:

Haamujengimäinen otos tanssivista ihmisistä.

Enni,Jere ja Sanna.Jere puuhailee jotain.Muuten Team EVS had the first gig at Korpilahti:D

Joel ja Ulla.

Tanssahtelivat ihmiset ja paikalline ihminen näkyy tuossa takanani joka oli hiukan kummallinen.

Joel hymyilevänä iloisana.Oikeastikin!

Vuoropuhelua Enni ja Jere.



ihmiset pihmiset.

Minä,Manuel,Enni,Sanna ja Joel.

Ehkä hänen paras keikkansa toivottavasti.Iloisesti hän soitteli kyllä mitä toivoimme.,John lennon,Beatles,Bob Dylan,Jim Hendrix,...

Joelin partaa ja tuoppista,Manuel ja Inger.

Enni.Jere ja Sanna.

Saila,Inger ja tyttö jostain vähän kauempaa.En muista nyt nimeä ,enkä maatakaan,mutta vapaaehtoisi oli tyyliin Turkista,Espanjasta,Itävällasta,..

Inger ja Jouko,joka istui paikallisessa liittyi kansainväliseen joukkoomme(:

Kukka ja Ulla.

Saila,Harriina,Sanna,Ulla ja muut ihmiset pihmiset.

Ana Espanjasta,Serap Turkista ja Kukka.

Manuel Itävallasta,Paula,Jere,Joel ja muut.

Jotain vinkkisiä sosiaalisen verkoston muodostumisesta.....

Tälläisiä juttuja puuhimme.

Aino kertoi omista Kreikan kokemuksistaan kilpikonnia pelastavassa järjestössä.Aivan mahtavia kuvia ja neuvoja(:

Sannan kanssa sunnuntaina ennen kävelyä dösää odottelemaan.

Haikeita tunnelmia Sannan,Ennin ja Saran kanssa.

Koko lössi sunnuntaina vetäjineen.Mahtava mainkinen(:

Saila etualalla puuhailee kameransa kanssa.

Dösämatka Korpilahti-Jkl Jere.

Ingerin kanssa dösässä miettiessä ja itse levottomana hyppiessä.

Harriina ja Sara.

Ullan ja Sailan kanssa.

jeespoks.Varsin hämyisiä kuvia,en tiedä kuka minkin ottanut ,eikä sillä väliäkään,mutta ihan kivaisia ja näköisiä,vaikka vähän nihkee onkin tuo kameraiseni ja en jaksanut alkaa pelleilemään eri kuvanmuokkaus juttujen kanssa tänään.Nääs.

muij.