Kohti kesää ja uusia aikoja.

Huomenna on jännä päivä.

Aikani alkaa loppua tuolla lasten parissa työskennellessä kyseisessä paikassa.
Olen jotenkin todella onnellinen saadessani työskennellä tuolla ja mahtavien persoonien kanssa.
Lapset ovat lopultakin parhaita opettamaan ja neuvomaan.
He opettavat joka päivä paljonkin ja kasvattavat.

Olen erityisen iloinen työilmapiiristä ja ihmisistä.
Olen jotenkin niin ilmassa,kun arkirutiinit ja aamulla herääminen jäävät pois kuvioista torstaina jälkeen ja alkaa todellinen kesälomailu,joskin siitä ajasta tahdon kaikin siemauksin nauttia.

hiukan kuvia mökiltÄ:

Miljoonakaupubngin sykkeessä ystäväni kanssa.

Oli makoisaa viettää olotiloja mökki tunnelmissa.Pengoin ja löysin vanhoja aarteita isomummon tanssikenkiä ja lasten huonekaluja,lehtiä..kaikenlaista kivaa.

Sain myöskin 70luvun kivan muovituolin ,joka on niin hra ville kissan mukavainen paikka uinua kivaan pehmoisaan tuoliin.

Se oli löytö,jonka huomasin ajoissa ja isä osti sen.

Oli kivaa olla työväen kaupunginosassa ,jossa ystäväni punkkasi naapurustossa.

Oli myöskin säät hyvin vaihtelevat.

Satoi lunta,mutta taivas oli kuin maalaus värejä paljon.

Tuulinen sää,vaikka auringo paistoi kovinkin.

Mutta silti öinen hiljainen miljoonakaupungi esittäytyy hiljaisuudessa aamuneljään aikaan hyvinkin hiljaisena ja viimeiset ihmiset tilaavat taksejaan kotiluoliinsa nukkumaan.

Ehkä silti kaikkein parasta oli huomata millaisilla hinnoilla ihmisiä kiskotaan sisään.

Uskomatonta miten porukka on valmis maksamaan roskasta ollenkaan saati siten yli femmaa ja jopa 15euroa,mutta tässä toki kohtaa sellaisen kysymyksen mikä on kullekin ominaisinta ja mistä tahtoo maksaa.Mistä pitää ,minne haluaa mennä ja on valmis maksamaan.

Itse en ole valmis maksamaan heinähattu karkeloista lainkaan,toki eri asia olisi jos olisi lavatanssit niin ,kuin isovanhempien nuoruusaikoina,mutta nuo baariset eivät vain julkisesti myönnä pitävänsä 200oluvun lavatanssi heinähattu karkeloita.

Idea on niin sama ja ilmapiiri:

Junttilan miljoonakaupungin sykkeestä ja mökki aarteista.:

Kenkä ,joka näyttää isolta vaikkei sitä olekaan. Pariton kenkä.

Aivan mahtava pikku pussukka,jota yritin hiukan oikoa ja

ehkä joskus vielä käyttää,mutta mennyt ajan saatossa niin huonoon kuntoon ,ettei toiminut.höh.

Löysin kivoja naulakoita eri kokoisia,ikäisiä ja värisiä.Oranssi tietenkin on kaunis ja ihanin.

Vanhoja lehtiä ja uutisia ,joita en jäänyt katsomaan.

Saalis: isomummon tanssikengät,pariton kenkäinen,pikkupussukkainen,
nätti hattu ja muita kuvaamattomia aarteita.

Puukasaisia ja noiden rimojjen päällä on kivaa kävellä ja kattotasossa

Pikkuruinen kiikkustuoli,punainen vanha kelkka,potkuria,...

Isoukin tekemä hieno iäkäs kiulu ja vakkaisia.

Kattotasannetta hiukan ja puupalaisia paljon

Tuolla on juuri hyvä kävellä ja kiipeillä-.

Portaat vinnille aitasta.

Mummon rakkaudella istuttamat kukkaiset kukkivat aina uudelleen kukkapenkistä ylös ,vaikka siitä on jo aikaa.Olen ollut koskematon kukkapenkkiin,sillä siinä on paljon muistoja ja muita kasveja,mutta rikkaruohoja ja muita täytyy tässä hiukan niitellä pois.

Muistan varhaisia muistoja lapsuuskadulta.

Pekka Puupää museo oli vieressä ja naapurin lapsien kanssa puuhime kaikkea pihamailla päivät ja aamut.Asui myöskin eräs vanha mies ,joka istui kiikkutuolissa ikkuna olohuoneeseen auki omassa asunnossaan ja usein isä kävi hänen luonaan.

Taivas oli todella kaunis aamu neljän aikoihin ja samaan aikaan alkoi sataa räntään ja tuulemaan hiukan,mahtavaa.

Vanha rakennus ,joka perustettiin tehdastyöläisten lapsille.Sotasairaalana toiminut myös ja joutui lakkautettavien listalle,kun erityisluokka ja muut oppilaat siten väkisin sijoitettiin muihin kouluihin isoiksi luokiksi kasvaen.Joitakin työhuoneita taiteilijoilla ja yhdistyksillä on tuolla nykyään,ilmeiseen ei muuta toimintaa.

Harmillista sillä noinkin isolle rakennukselle voisi keksi jotain järkevää toimintaa,eikä pitää tyhjillään.

Ihanan keltaisia puutaloja lähistöllä.Tahtoisin tuonne yläkertaan muuttaa edes hetkeksi ja aistia tilanteet vaikka aamuöisin.

Hyvin kaunis taivas.

Ystäväni Tommi puuhissa keksi käsin vaihtuvat liikennevalot kampea pyörittämällä valot saisi vaihtumaan.

Hän itse työssään.

Tuollainen singer kampi ,jota voi kammeta.

Siinä se onkin.

hiljaista oli mutta taivas oli sitäkin värikkäämpi.

nuhaisena olin ja olen tässä ollutkin jo tovin.

SIksi kuva nuhaisista tunnelmista.

Sankko on vierelläni.

Tosiaan kummallisia mystisiä tapahtumia.

Mutta niistä ,ehkä huvittavinta oli herätä viime yölliseen vatsalaukun täyspuhdistukseen ja tyhjennykseen.Eilen olotilat ja lähipäivät epidemiat ovat jo kuumotelleet,mutta arvelin säästyväni mutten kumminkaan.

Sankko on ystäväni yöllä ja tänään.

Mutta olotila huomattavasti helpottanut siitä,mitä se eilen olikaan.

Täysi paastotila ja fyysinen väsymys nukuttanut tänään.

Jääpalat ja niin kylmä vesi ja mehu ovat olleet tänään elinehto.

Usein tuollaisissa olotiloissa ,missä vatsa väkisin tyhjentää vaikkei ole mitään mitä tyhjentää olotilani ovat olleet hyvin hauraat,mutta tänään eij.

Olen päinvastoin tuntenut olevani jo paremmalla puolella.

Sain lisää laskuja,jotka eivät mieltäni lämmittäneet myöskin KELA:n ammattitaidottomuudessa huomaa aina puutteita,sillä sain selvitellä asioita tänään sinnepäin.

Aivan , kuin vastauksena miettimyksiin soitti minulle työhaastattelusta yksi nainen ja sen jälkeen letkeä työkkärin nainen,kun elämä hoituisi vaikean oloisista tiloista itsestään-tunne valtaisi minut tänään.Myöskin sympaattinen lehtimyyjä muisti minua eilen illlalla.

Kävimme Saaran kanssa tivolissa,joka kiertelee.
Sellainen kieputin ,jossa soi musiikkinen ja ja pyöri kovaa vauhtia,mutta erikseen olivat vielä kaksi ihmistä antamassa lisää vauhtia.Huh,mikä olotila.

Saara piti jaloistani vain koko ajan ja olin tippua,kun saimme turhan paljon vauhtia jatkuvaan luulisin.Tai siten fysiikkani ja siro olemukseni ei ole tuohon laitteeseen hyvä juttu.

Ahdisti taistella vauhtia vastaan ja huomata olevansa täysin muiden armoilla,mutta onneksi pysäyttivät vauhdin ja keräilin kenkiä ja itseäni kasaan.

Alunperin piti mennä maailmanpyörään,josta näkee junttilan yläilmoista käsin.

Siitä 3euroa ei tuntunut pahalta .joten menin siihen ja kuvasin kameralla mitä nyt lasipleksien läpi saa kuvattua.Mutta lähinnä koko tivoli hommassa ihmetyin siitä,kuinka älyllisesti tietoisesti teineiltä ja monilta naispuolisilta kiskotaan rahaa vekottimien laitemaksuista.

Monet naiset jonottelivat jatkuvaan noihin kieputtimiin varsinkin ,joissa oli miespuolisia nuorehkoja sellaisia.Ilmiö kuulostaa hiukan merimiesmäiseltä,että jokaisessa satamassa odottaa naisia. Kummastelin kovinkin tuota touhua Saaran kanssa ja itsessäni herätti kummia tuntemuksia.

Kun on vilpoisa sää porukka heittää ylleen helle vaatteet ja mahdollisemman paljastavat,kukin käy kilpailua laittevekottemien pyörittäjien humiosta.Ja ottaa autuaasti kontaktia ,vaikka väkisin.Kuulostaa niin huvittavalta,kun pikku tyttöjä pyörii hurja lauma kahden miehen ympärillä tahtoen heidät omakseen.

Mikäs siinä,voi etsiä miehiä mistä vain tai naisia ja miten vakavasti,mutta kunkin oma asia.

Mutta tivoli/huvipuisto jutuissa se tiivistyy kyllä.

silti pari kuvaa tämän hetken olotiloista sekaisista ja junttilaa yläilmoista hiukan:

jotain kummallisuuksia.

jeespoks.

Toukokuu kutsuu kesään.

Työväen juhla oli iloa ja auringoa täynnä.
Aivan todella lämmintä oli ja iloista mieltä.

Vapun aattona mietinkin suuresti työväkeä ja niitä jotka ympäri maailma raatavat lapsityövoimana,lapsisotilaiksi alistettuina,orjatyövoima,raatavat elääkseen ja kuolevat raatavuuden kuluttavuuteen,väsyvät nälkiintyen urakkaansa ja kuinka helppoa työnteko voikaan joillekin olla täällä länsimaissa ja vastuullisiin uskottuihin tehtäviin asetetut ihmiset harvoin ottavat kantaakseen vastuunsa tekemisistäään päätöksistä ,jotka koskettavat paljolti monia ihmisiä,kuten hyvänä esimerkkina monet poliittiset vaikuttajat Arkadianmäellä.Työväen juhlinta ja työväen oikeuksien puolesta täällä nautitaan virallisena vapaapäivänä alkoholin merkeissä ja vastaavissa.Suomessa on kovin vahva perinne työväenjuhlaa juhlia,tietenkin alkoholin kanssa läträämisestä! Kun aikoinaan oli huvittelu juttuja ja hyviä marsseja kultaisina aikoina ja työväen tapahtumia paljon enemmän,2000 luku ei ehkä enää herää tähän menneeseen aikaan.

Myöskin kuviot vaihtuu ja tilanteet elävät.
Huijks että nyt jääkin suurin osa miettimyksistä päänsisälle,sillä neljän tunnen yöunoiset monene päivään ja stadisessa puuhimiset liian myöhiin ,aamuyön kävelyt verottavat.
palaamisiin,.

Mietin todellakin silloin paljon maailman työläisiä,kun itse tein duunia.
Itseäni ympäröo hurja tiskikasa ,joka jatkui ja jatkui loputtomiin,mutta sen sai aina rutiinilla tehtyä,isossa vesilammikkossa seisten liian isoissa kumisaappaissa aivan suuressa essussa ja hanskoissa,kuten teurastajilla.Tuntui kummalta olla kasvissyöjänä tekemässä duunia ,jossa näkee lihatuotannon raadollisuuden ja eläiten silppoamisen,mutta ei pelkästään se vaan kaikkea mitä tuohon duuniin sisälätyikin oli hurjaa.
Hurjia pinoja liikuteltavana isoja muuttolaatikoita lastattuina isoilla eläinperäisillä tuotteilla,hurjan nopeaa siivoamista olisi saatava siis aikaan ,joka on mahdottomuus.
Kuinka kilpailutettua,heräsi monta kertaa miettimys ,miksi ihmeessä tekisin kahden ihmisen duunit väsyttämällä itseni ja unirytmit sekoittaen ja tehden duunia oravanpyörän tavoin kapitalistisessa arvomaailmallisessa yrityksessä en sentään ole robotti vaikka olisi pitänyt osoittaa muuntautumiskykynsä ,noh irtisanouduin.

Vapauttavaa.